Ystävyysjärjestöt
VSO:lla harrastetaan kenties perivarsinaissuomalaista tapaa ja luonnetta haastaen myös avointa toimintaa muiden järjestöjen suuntaan. Meillä on ystävyysjärjestöjä sekä kotimaassa että ulkomailla.
Kotimaiset ystävyysjärjestöt
VSO ylläpitää yhteisosakuntalaisuuden hengessä suhteita kaikkiin Helsingin yliopiston osakuntiin. Osakuntalaisena olet yleensä tervetullut osallistumaan myös muiden kuin oman osakuntasi toimintaan. Lisäksi osakunnilla on yhteisiä tapahtumia aina kahden osakunnan välisistä illanvietoista koko opiskelijajärjestökentän kattaviin Suursitseihin asti.
Osakuntien välistä yhteistyötä koordinoi Osakuntien yhteisvaltuuskunta ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa niitä edustaa HYY:n Osakuntalainen Unioni.
VSO:n jäsenet voivat saada rahallista tukea osakunnan edustamiseen muiden osakuntien ja ylioppilaskuntien vuosijuhlissa. Lisätietoa juhlaedustuksista saa osakunnan hallitukselta.
Erityisen vilkkaat suhteet meillä on seuraaviin Helsingin osakuntiin:
Satakuntalainen Osakunta ja Åbo Nation
Savolainen osakunta
Ulkomaiset ystävyysjärjestöt
Suomen osakunnat, VSO mukaan lukien, ovat 1900-luvun alkupuoliskolta lähtien pyrkineet solmimaan ystävyyssuhteita ulkomaiden ylioppilasjärjestöihin. Nykyään näitä suhteita ylläpidetään lähinnä edustusmatkojen muodossa: ystävyysjärjestöjen jäsenet kutsutaan VSO:n vuosijuhliin, ja VSO:laiset pääsevät vastaavasti osallistumaan niiden tärkeimpiin juhlallisuuksiin. Ulkomaiden ylioppilasnuorisoon ja sen tapoihin tutustuminen on osakuntaelämän parasta antia.
VSO tukee jäsentensä edustusmatkoja ulkomaille korvaamalla osan matkakuluista. Lisätietoa ulkomaanedustuksista ja matka-avustuksista saa osakunnan hallitukselta. Osakunnan ulkomaansuhteista vastaavat hallituksen lisäksi ulkoasiainsihteerit.
VSO:lla on ystävyyssopimukset seuraavien ulkomaisten ylioppilasjärjestöjen kanssa:
Korp! Rotalia
Östgöta nation, Uppsala
Östgöta Nation, Lund
VSO, Satakuntalainen Osakunta (SatO) ja Åbo Nation (ÅN) ovat vuosina 1846–1904 toimineen Länsisuomalaisen osakunnan perillisiä, ja sisarosakuntina niiden välit ovat luonnollisesti lämpimät. Vuodesta 2006 edesmenneen osakunnan perintöä on vaalinut sisarosakuntien yhteinen kerho, Turun ja Porin lääni. Lääni järjestää mm. kesäpäivät ja tammikuussa vietettävät Topelius-sitsit, jotka keräävät kolmen osakunnan jäsenet yhteen juhlistamaan ylivertaista länsisuomalaisuutta. Niiden lisäksi länsisuomalaisilla osakunnilla on epäsäännöllisempää yhteistä toimintaa ympäri vuoden.
VSO:n ja Savolaisen osakunnan (SavO) kohtalot ristesivät vuonna 2010, kun VSO muutti nykyisiin tiloihinsa Uuden ylioppilastalon kuudenteen kerrokseen. Tiloissa aiemmin asuneet savolaiset ottivat meidät avosylin vastaan, ja suhteemme ovat siitä lähtien vain lämmenneet. VSO ja SavO päättävät tilojen ylläpidosta välisessään yhteistyöelimessä. Viime vuosina kämppiksillä on ollut tapana pitää mm. yhteiset kesäsitsit, minkä lisäksi savolaiset ja varsinaissuomalaiset ovat vakionäky toistensa juhlissa.
Rotalia on virolainen mieskorporaatio, joka toimii nykyisin lähinnä Tartossa ja Tallinnassa, mutta jolla on neuvostomiehityksen aikaisen maanpaon jäljiltä satunnaista toimintaa myös Yhdysvalloissa ja Kanadassa. VSO:n ja Rotalian välinen ystävyyssopimus solmittiin vuonna 1933, ja se on kestänyt läpi kylmän sodan aina tähän päivään asti. Rotalia on miesjärjestö, mutta VSO:laiset ovat alusta lähtien voineet osallistua sen juhliin täydellä painolla sukupuolesta riippumatta. VSO:laiset kutsutaan muutaman kerran vuodessa Rotalian tapahtumiin, joista merkittävimpiä ovat puolivuosittain järjestettävät kommerssit. Viron korporaatiot ja seurat (selts) edustavat osakuntia nuorempaa saksalaisbalttilaista ylioppilasperinnettä. Sille tunnusomaista on järjestöjen sukupuolittuneisuus, elinikäinen jäsenyys, värien käyttö ja jäsenten jaottelu ikäluokkiin. Näistä kaksi jälkimmäistä ovat sittemmin tulleet tavaksi myös Suomen osakuntaelämässä, ja myös laulumiekat ja lukemattomat viron- ja saksankieliset ylioppilaslaulut ovat todisteena kulttuurillisesta vaihdosta Suomen ja Viron ylioppilaiden välillä. Varsinaissuomalaisen osakunnan ja korporaatio Rotalian välinen ystävyyssopimus, pdf
Toisen maailmansodan aikaisessa geopoliittisessa myllerryksessä Suomen osakunnat käänsivät katseensa länteen. VSO solmi ensimmäisenä suomenkielisenä osakuntana ystävyyssopimuksen ruotsalaisen vastineensa, Uppsalan Östgöta nationin, kanssa keväällä 1941. VSO:laisia osallistuu vuosittain Uppsalassa järjestettävään kevätjuhlaan, Vårbaliin, joka pidetään kaikilla sikäläisillä osakunnilla samanaikaisesti. Suomen ja Ruotsin osakunnat ovat kulttuurisesti läheistä sukua, ja ne muodostavat yhdessä viimeisen jäänteen keskiajan yliopistojen mainehikkaasta kansakuntalaitoksesta. Ruotsissa osakunnat ovat kuitenkin huomattavasti suurempia, ja niiden toiminta keskittyy Suomesta tuttujen pöytäjuhlien lisäksi kunkin osakunnan oman yökerhon ympärille. Varsinaissuomalaisen osakunnan ja Uppsalan Östgöta Nationin välinen ystävyyssopimus, pdf
Ystävyyssuhteet VSO:n ja Lundin Östgöta Nationin välillä solmittiin vuonna 1988 Uppsalan mallin mukaan. Lundiin VSO:laiset ovat siitä lähtien päässeet tutustumaan syksyisin pidettävän Fest Filbyterium Lundensen myötä. Lundin osakunnat poikkeavat Uppsalan osakunnista pienemmän kokonsa puolesta, joskin nekin ovat monin verroin suomalaisia tovereitaan suurempia. Varsinaissuomalaisen osakunnan ja Lundin Östgöta Nationin välinen ystävyyssopimus, pdf
