| Juhlat |
|
|
Tällä sivulla esitellään osakunnan jokavuotiset juhlat, joiden tahdissa osiksen elämä rytmittyy mukavasti. Alla mainittujen lisäksi järjestetään vuodesta riippuen muitakin tapahtumia, kuten vaikkapa bileitä muiden osakuntien tai vanhempien osakuntalaisten kanssa.
Rapujuhla
Syksyn ensimmäinen juhla on Rapujuhla syyskuun alussa. Iloisen jälleennäkemisen ja pitkän kesätauon vuoksi ilo ja meininki ovat usein ylimmillään. Saksiniekat katoavat vaihtelevalla tyylillä osakuntalaisten suihin ja päälle kulautetaan laulun säestämänä snapsi poikineen. Pääsääntöisesti joka toinen vuosi tapahtuvaa kuraattorin vaihtumista juhlistetaan asiaan liittyvine ohjelmineen ja rituaaleineen rapujuhlissa.
Fuksiaiset
Syys-lokakuun taitteessa järjestetään osakunnan fuksiaiset, joissa uudet osakuntalaiset kiertävät rasteja suorittaen erilaisia osakuntaan liittyviä tehtäviä. Tämän jälkeen fuksit palaavat osakunnalle railakkaille sitseille ja jatkoille muiden osakuntalaisten kanssa. Turun palo
VSO:n niin sanottu kakkosjuhla on Turun palo marraskuussa. Ohjelmaan kuuluu perinteisesti (itse kirjoitettu) fuksien esittämä näytelmä, ruiskumestarin palopuhe sekä hernesoppaa. Erikoinen tarjoilu selittyy sillä, että juhlan aikaisempi nimikin on ollut hernesoppailta, kunnes kuraattori Eero Kajander vuonna 1980 keksi yhdistää iltaan Turun palon muistelemisen. Näin juhlaan saatiin lisää väriä ja sisältöä. Pikkujoulu
Osakunnan pikkujoulu marras-joulukuun vaihteessa on perinteisesti ollut osakunnan fuksien järjestämä. Fuksit huolehtivat niin ohjelmasta, kattauksesta kuin tarjoilustakin. Vanhemmat osakuntalaiset, eli civikset, ovat yleensä suuresti nauttineet tästä "vapaaillasta" kaikista järjestelyistä. Ohjelma ja ruokakin ovat poikkeuksetta olleet korkeatasoisia. Itsenäisyyspäivä Koska ylioppilaat ovat aktiivisesti olleet ajamassa Suomen itsenäisyyttä, on itsenäisyyspäivällä arvokas merkitys osakunnalle. Itsenäisyyspäivänä osakunnan fukseilla on mahdollisuus saada oikeus kantaa osakunnan värejä. Värit luovutetaan itsenäisyyspäivän juhlallisuuksissa, joihin kuuluvat myös puhe isänmaalle ja kakkukahvit sekä muita esityksiä. Päivän tapahtumien jälkeen osakunta osallistuu perinteiseen tapaan ylioppilaiden itsenäisyyspäivän soihtukulkueeseen, joka päättyy Senaatintorille. Illalla on ollut tapana seurata yhdessä Linnan juhlia sekä lähteä jonnekin kaupungin ravintolaan syömään yhdessä. VirkailijainvaihtokaronkkaVuosijuhla
Vuoden ehdoton kohokohta on maaliskuun lopun vuosijuhla. Varsinainen vuosipäivä on 26. maaliskuuta, jona päivänä vuonna 1640 annettiin Turun Akatemian perustamiskirja. Vuosijuhlien aikaan ohjelmaa riittää koko viikoksi, ja mukana juhlimassa ovat vieraat ulkomaisista ystävyysjärjestöistämme. Vuosijuhlaviikko huipentuu iltapukujuhlaan, jossa syödään, kuunnellaan puheita, lauletaan ja tanssitaan (niin vanhoja kuin uudempiakin tansseja). Pääjuhlan jälkeen alkavat jatkot, ja sitten on aamusauna, ja sitten sillis, jne. Vaikka iltapukujuhla on akateemisen arvokas, ei sitä voi kuitenkaan tylsäksi sanoa. Daami- ja herrapäivällisetOsakunnan miespuoliset jäsenet lyövät keväästä päänsä yhteen, ja järjestävät kauniimmalle sukupuolelle daamipäivälliset, eli dammarit. Herrat vastaavat juhlien kaikista järjestelyistä ohjelmaa ja ruokaa myöten. Vuorovuosittain osat vaihtuvat, kun naiset järjestävät samaan tyyliin herrapäivälliset. Yleensä juhlilla on ollut jokin teema, johon tarjoilu ja ohjelma liittyvät. Teemoja ovat olleet mm. Suomi (maaseutu, perinteet), Kosovo, sairaala, Men In Black, Octoberfest ja Amerikka. Kesäsitsit
Kesäsitsit on vuoden aurinkoisin juhla. Yleensä kesäkuun puolivälissä sitsataan rennoissa merkeissä kohti valoisaa yötä. Juhlassa paljastetaan kuka on tänä vuonna Suloinen Suvi tai Suven Sulo, joka saa päähänsä kukkaseppeleen. |


