VSO:n toimintaa ohjaavat säännöt, jotka koostuvat useasta eri osasta.

VSO:lla on seuraavat säännöt ja ohjesäännöt:

Muita ohjeita ja vakiintuneita tapoja:

  • Kuraattorin tarkennus huoneisto-ohjesäännöstä
  • Ohje osakunnan värien käytöstä
  • Osakunnan asuntojen hakumenettely
  • Osakunnan ympäristösuunnitelma

 


 

Varsinaissuomalaisen osakunnan säännöt

14.4.2011 alkaen.
Hyväksytty osakunnan kokouksessa 26.1.2011 ja 23.2.2011

Tarkoitus

1 §

Varsinaissuomalaisen osakunnan tarkoituksena on toimia varsinaissuomalaisten ylioppilaiden yhdyssiteenä, ylläpitää ja kehittää jäsenissään harrastusta tieteellisiin, taiteellisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin, edistää heidän henkisiä ja liikunnallisia harrastuksiaan, tukea heitä taloudellisesti sekä pyrkiä toimimaan yhteiskunnan kehitystä edistävänä yhteisönä.

Alue

2 §

Varsinaissuomalaisen osakunnan alue käsittää vt. sijaiskanslerin 15. päivänä tammikuuta 1906 antaman päätöksen mukaan Varsinais-Suomen maakunnan.

Jäsenet

3 §

Varsinaissuomalaisen osakunnan jäseniä ovat:
1) varsinaiset jäsenet,
2) seniorijäsenet ja
3) ulkojäsenet.

Osakunta voi kutsua kunniajäseniä siinä järjestyksessä kuin näiden sääntöjen 12 ja 13 §:ssä tarkemmin määrätään.

Jäsenistään osakunta pitää nimikirjaa. Jokaisen uuden jäsenen on ilmoittauduttava osakuntaan ja merkittävä henkilötiedot itsestään nimikirjaan.

4 §

Osakunnan varsinaisia jäseniä ovat ne Helsingin yliopiston kirjoissa olevat opiskelijat, jotka osakunta on jäsenikseen hyväksynyt ja jotka ovat suorittaneet lukukausittaisen jäsenmaksun osakunnalle.

5 §

Osakunnan jäseneksi voidaan hyväksyä ylioppilas, joka on osakunnan alueella syntynyt, asunut, käynyt koulua tai joka muuten voi esittää päteviä syitä jäsenyytensä tueksi.

Jos osakuntaan pyrkivän jäsenyyttä vastaan ei ole mitään huomautettavaa, kuraattori saa osakunnan nimessä hyväksyä hakijan osakunnan jäseneksi. Muussa tapauksessa kuraattorin on alistettava päätöksensä osakunnan kokouksen vahvistettavaksi.

6 §

Jos osakunnan entinen jäsen, joka on eronnut tai kurinpitotoimin erotettu osakunnasta, edelleen on opiskelija ja tahtoo uudelleen päästä osakunnan jäseneksi, tulee hänen esittää perusteltu hakemuksensa osakunnan kokoukselle.

Jos osakuntaan kuulunut opiskelija, joka enemmän kuin kahden lukukauden ajan on ollut poissa yliopiston kirjoista, uudelleen kirjoittautuu yliopistoon ja tahtoo liittyä osakunnan varsinaiseksi jäseneksi, noudatetaan, mitä 5 §:ssä määrätään.

7 §

Ulkojäsenekseen osakunta voi hakemuksen perusteella hyväksyä ylioppilaan, joka ei ole Helsingin yliopiston kirjoissa, mutta joka muuten täyttää edellä 5 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset osakunnan jäseneksi pääsemiselle. Asianomainen pysyy ulkojäsenenä niin kauan kuin hän suorittaa ulkojäsenmaksun, jonka suuruuden määrää osakunnan kokous.

8 §

Ulkojäsenellä, joka opiskelee Aalto-yliopistossa, Kuvataideakatemiassa, Maanpuolustuskorkeakoulussa, Sibelius-akatemiassa, Svenska handelshögskolanissa tai Teatterikorkeakoulussa, on osakunnassa samat oikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisella jäsenellä, ellei toisaalla näissä säännöissä toisin määrätä. Muilla ulkojäsenillä on oikeus olla läsnä osakunnan kokouksissa ja ottaa niissä osaa keskusteluun, mutta ei vaaleihin eikä äänestyksiin.

9 §

Osakunnan varsinainen jäsen, joka on lopettanut opintonsa yliopistossa eikä ole sen kirjoissa, siirtyy seniorijäseneksi ja pysyy sellaisena niin kauan kuin hän ei ilmoita eroavansa. Myös ulkojäsen siirtyy seniorijäseneksi, jos hän on lopettanut opintonsa jossakin korkeakoulussa, ja pysyy sellaisena niin kauan kuin hän ei ilmoita eroavansa.

10 §

Seniorijäsenellä on oikeus olla läsnä osakunnan kokouksissa ja ottaa niissä osaa keskusteluun, mutta ei vaaleihin eikä äänestyksiin. Niin ikään hänellä on oikeus olla läsnä osakunnan tilaisuuksissa sekä kantaa osakunnan värejä.

11 §

Seniorijäsenet muodostavat Maunu Tavastin Killan, jonka tarkoituksena on sekä itsenäisesti että osakuntaa tukien toimia Varsinais-Suomen maakunnan hyväksi ja osakunnan tarkoitusperien toteuttamiseksi.

12 §

Kunniajäsenekseen osakunta voi kutsua henkilön, joka huomattavalla tavalla on edistänyt osakunnan pyrintöjä tai jolle osakunta muitten erityisten ansioitten vuoksi tahtoo osoittaa kunnioitustaan.

13 §

Ehdotus kunniajäseneksi kutsumisesta on tehtävä osakunnan kokouksessa vähintään 20 jäsenen allekirjoittamana tai vanhintenneuvoston tekemässä esityksessä, ja se otetaan ratkaistavaksi lähinnä seuraavassa varsinaisessa kokouksessa, jonka kokoonkutsuilmoituksessa on asiasta mainittava.

Jollei ehdotusta tällöin kannata vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä, se katsotaan rauenneeksi, missä tapauksessa ei ehdotusta eikä päätöstä saa pöytäkirjassa mainita.

Inspehtori

14 §

Osakunnan toimintaa valvoo ja johtaa inspehtori, joksi osakunta valitsee Helsingin yliopiston professorin.

Vaali toimitetaan umpilipuin. Ellei äänestyksessä kukaan ehdokkaista saa vähintään kahta kolmasosaa annetuista äänistä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen välillä, jolloin enemmistön saanut tulee valituksi. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Vaalin tulos on ilmoitettava yliopiston rehtorille.

Jos inspehtori on pitkähkön aikaa estynyt tointaan hoitamasta, on samalla tavalla valittava virkaatoimittava inspehtori.

Kuraattori

15 §

Kuraattoriksi osakunta valitsee kahdeksi vuodeksi kerrallaan korkeakoulututkinnon suorittaneen entisen tai nykyisen varsinaisen jäsenen taikka, milloin erityisiä syitä on, osakunnan toimintaan hyvin perehtyneen opiskelijan, joka kuuluu osakuntaan varsinaisena jäsenenä.

Kuraattorin vaali toimitetaan huhtikuun aikana pidettävässä varsinaisessa kokouksessa samalla tavalla kuin inspehtorin vaali.

Kuraattorin toimikausi alkaa vaalia seuraavan kesäkuun 1. päivänä.

Kuraattorin ollessa pitkähkön aikaa estynyt tointansa hoitamasta on valittava virkaatoimittava kuraattori. Jos kuraattori toimikautensa aikana eroaa, valittakoon hänen tilalleen uusi kuraattori kulumassa olevan toimikauden loppuun.

16 §

Kuraattorin tehtävänä on inspehtorin ohella valvoa ja johtaa osakuntaa. Erityisesti hänen on:
1) valvottava sääntöjen noudattamista sekä virkailijoiden ja toimikuntien toimintaa;
2) kutsuttava koolle osakunnan kokoukset ja ilmoitettava niissä käsiteltävistä asioista sekä huolehdittava asianomaisten virkailijoiden avustamana kokousten käytännöllisistä järjestelyistä;
3) johdettava inspehtorin poissa ollessa puhetta osakunnan kokouksissa;
4) vastattava osakunnan kokousten pöytäkirjoista;
5) toimittava osakunnan hallituksen kokoonkutsujana ja puheenjohtajana;
6) toimittava osakunnan rahastojen hoitokunnan ja vanhintenneuvoston varapuheenjohtajana;
7) oltava säännöllisesti tavattavissa osakunnan huoneistossa; sekä
8) toimittava Maunu Tavastin Killan hallituksessa Killan ja osakunnan välisenä yhdyssiteenä.

Osakunnan kokoukset

17 §

Osakunnan ylintä päätösvaltaa käyttää osakunnan kokous. Päätösvalta asiassa kuuluu osakunnan kokoukselle, ellei näissä säännöissä tai osakunnan kokouksen vahvistamassa ohjesäännössä toisin määrätä.

Jos asia on laadultaan sellainen, ettei sen ratkaiseminen siedä viivytystä ja jos muuten on erityisiä perusteita, osakunnan hallitus voi päättää osakunnan kokouksen toimivaltaan kuuluvan asian. Päätös on alistettava osakunnan kokouksen vahvistettavaksi. Hallitus ei kuitenkaan voi päättää asiaa, joka on 19 §:ssä mainittu.

18 §

Osakunta kokoontuu varsinaisiin kokouksiin lukukausien aikana vähintään kerran kuukaudessa inspehtorin tai kuraattorin kutsusta.

Ylimääräinen kokous on pidettävä, milloin vähintään kymmenen äänivaltaista osakuntalaista ilmoittamaansa asiaa varten sitä kuraattorilta kirjallisesti pyytää.

19 §

Osakunnan kokouksesta on tiedotettava ilmoituksella osakunnan ilmoitustaululla ja verkkosivuilla vähintään kaksi päivää ennen kokousta. Ilmoituksessa on mainittava tärkeimmät kokouksessa esille tulevat asiat, joiksi on ainakin katsottava:
1) inspehtorin, kuraattorin, hallituksen jäsenten, päätoimittajan, tilintarkastajien ja vakinaisten toimikuntien jäsenten vaali;
2) kunniajäsenen vaali;
3) osakunnan sääntöjen, ohjesääntöjen ja päätösten muuttaminen;
4) talousarvion käsittely, tilinpäätöksen käsittely, tilintarkastajain lausunnot;
5) toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen käsittely;
6) 76 §:ssä mainittujen ystävyyssuhteiden solmiminen;
7) kurinpitoasia sekä
8) 46 §:ssä mainittu virkailijan vapauttaminen tehtävästään.

Ylimääräisen kokouksen asia on ilmoitettava kokouskutsussa.

20 §

Osakunnan kokouksessa käsiteltäviksi aiotut asiat on merkittävä esityslistaan, joka on asetettava nähtäväksi osakunnan ilmoitustaululle vähintään kaksi päivää ennen kokousta. Käsiteltäväksi voidaan ottaa myös asia, jota ei ole esityslistaan merkitty, jos kokous niin päättää.

21 §

Kokous on päätösvaltainen, jos siinä puheenjohtajan lisäksi on saapuvilla lisäksi vähintään seitsemän osakunnan äänivaltaista jäsentä.

Äänioikeus on varsinaisella jäsenellä sekä ulkojäsenellä siten kuin 8 §:ssä määrätään.

Äänioikeutta ei saa käyttää toisen välityksellä.

22 §

Osakunnan kokouksessa puhetta johtaa inspehtori ja hänen poissa ollessaan kuraattori.

Jos sekä inspehtori että kuraattori ovat ilmoittaneet esteestä, avaa kokouksen akateemisesti vanhin läsnä oleva osakunnan varsinainen jäsen ja kokoukselle valitaan puheenjohtaja läsnä olevien osakunnan varsinaisten jäsenten keskuudesta. Akateemisesti vanhimmalla tarkoitetaan sitä, jonka osakunnan nimikirjaan kirjautumisesta on kulunut pisimmän aikaa.

23 §

Ellei asia ole kiireellinen, ei siitä saa tehdä päätöstä ennen kuin se on ollut hallituksen valmisteltavana.

Päätöksen tekeminen asiassa, jota ensimmäisen kerran käsitellään, on kolmen äänivaltaisen jäsenen vaatimuksesta siirrettävä seuraavaan, aikaisintaan viikon kuluttua pidettävään kokoukseen.

Uudelleen lykkäämiseen vaaditaan enemmistö annetuista äänistä.

24 §

Älköön mitään asiaa, josta on keskusteltu, otettako päätettäväksi ennen kuin puheenjohtaja on julistanut keskustelun päättyneeksi.

Ehdotus, jota kukaan ei ole keskustelun kuluessa kannattanut, raukeaa; ei kuitenkaan, jos sen on tehnyt hallitus tehtäviinsä kuuluvassa asiassa tai jos on kyse henkilövaalista.

Vaalit ja äänestykset tapahtuvat kokouksen hyväksymän äänestysesityksen mukaan. Äänestys on toimitettava umpilipuin, jos vähintään kaksi äänivaltaista jäsentä sitä vaatii.

Päätöksen tekemiseen riittää enemmistö annetuista äänistä, ellei näissä säännöissä tai osakunnan kokouksen vahvistamissa ohjesäännöissä ole toisin määrätty. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa arpa ja muissa asioissa se mielipide, jota puheenjohtaja yhtyy kannattamaan. Ellei puheenjohtaja katso voivansa käyttää ratkaisuoikeuttaan, ratkaisee arpa.

25 §

Ellei inspehtori ole ollut kokouksessa saapuvilla, on hänelle viipymättä ilmoitettava tehdyistä päätöksistä.

26 §

Osakunnan kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään kokouksessa tehdyt päätökset sekä tärkeimmissä kysymyksissä esitetyt mielipiteet ja joka on puheenjohtajan sekä sihteerin nimikirjoituksilla varmennettava. Osakunnan kokouksen tarkastamaton, sihteerin varmentama pöytäkirja on asetettava nähtäville osakunnan tiloihin viikon kuluessa kokouksesta, kuitenkin vähintään kaksi päivää ennen seuraavaa kokousta.

Pöytäkirja tarkastetaan seuraavassa kokouksessa. Pöytäkirja on luettava julki, jos jollakin kokouksessa läsnä olevalla on kysyttävää tai huomautettavaa nähtävänä olleen pöytäkirjan johdosta.

Tarvittaessa tarkastus voidaan jättää erityisten valittujen pöytäkirjantarkastajien tehtäväksi. Tällöin pöytäkirja on tarkastettava kahden viikon kuluessa kokouksesta ja tarkastettu pöytäkirja on välittömästi asetettava nähtäville osakunnan tiloihin.

Nähtäville asettamisen päivämäärä on merkittävä pöytäkirjaan.

27 §

Osakunnan äänivaltainen jäsen, joka ei yhdy osakunnan tekemään päätökseen, voi samassa kokouksessa välittömästi esittää vastalauseensa pöytäkirjaan otettavaksi. Hän voi myös varata itselleen oikeuden jättää kirjallinen vastalause kokouksessa, jossa pöytäkirja tarkastetaan.

Poissa ollut äänivaltainen jäsen voi seuraavassa kokouksessa ilmoittaa pöytäkirjaan merkittäväksi, ettei hän ollut osallisena päätöksen tekoon.

28 §

Osakunnan kokouksen hallintoasiaa koskevasta päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen siten kuin yliopistolaissa on säädetty.

Osakunnan kokouksen muuta kuin hallintoasiaa koskevasta päätöksestä valitetaan inspehtorikollegiolle siten kuin yliopiston johtosäännössä on määrätty.

Hallitus

29 §

Hallituksen puheenjohtajana on kuraattori. Hänen lisäkseen siihen kuuluvat sihteeri, taloudenhoitaja, toiminnanjohtaja, emäntä, isäntä, tiedotussihteeri ja osakunnan kokouksen valitsema muu varsinainen tai ulkojäsen.

Hallituksen jäsenistä vähintään neljän tulee olla varsinaisia jäseniä.

Hallituksen toimikautena on kalenterivuosi.

Hallitukseen kuuluva virka voidaan jakaa kahden henkilön kesken. Tällöin toimikausi on jaettava siten, että vain toinen virkailijoista kuuluu kerrallaan hallitukseen.

30 §

Hallituksen tehtävänä on:
1) valmistella osakunnan kokouksessa käsiteltävät asiat;
2) antaa lausuntonsa osakunnan sen käsiteltäviksi jättämistä asioista ja toimikuntien, virkailijoiden ja jäsenten osakunnalle tekemistä esityksistä;
3) valvoa osakunnan toimintaa ja osakunnan talouden ja rahastojen hoitoa sekä osakunnan päätösten toimeenpanoa ja vaatia tarvittaessa virkailijoilta ja toimihenkilöiltä selostuksia ja selityksiä;
4) seurata osakuntaelämää sekä harkita ja tehdä ehdotuksia sen kehittämiseksi ja vapaiden harrastusten kehittämiseksi osakunnan piirissä;
5) tehdä ehdotus osakunnan talousarvioksi seuraavaa tilikautta varten ja esittää se lausuntoineen osakunnan kokoukselle ennen marraskuun loppua;
6) tehdä ehdotus osakunnan toimintasuunnitelmaksi seuraavalle lukukaudelle ja esittää se osakunnan kokoukselle viimeistään lukukauden ensimmäisessä osakunnan kokouksessa;
7) päättää talousarvion puitteissa osakunnan toimintaan liittyvistä menoista kolmensadan euron määrään tai osakunnan kokouksen määrittämään suurempaan enimmäismäärään asti;
8) hoitaa osakunnan talousrahastoa taloudenhoidon ohjesäännössä tarkemmin määritellyllä tavalla;
9) julistaa haettavaksi taloudenhoitajan virka ja antaa lausuntonsa hakijoiden pätevyydestä;
10) julistaa haettavaksi osakunnan muut virat;
11) julistaa haettavaksi osakunnan rahastoista annettavat stipendit ja palkinnot;
12) huolehtia osakunnan edustuksesta taloudellisten valtuuksiensa rajoissa sekä valita tarvittavat edustajat kotimaisiin tilaisuuksiin;
13) päättää osakunnan lipun käytöstä;
14) seurata yleistä ylioppilaselämää sekä valvoa osakunnan suhteita koti- ja ulkomaisiin ylioppilasjärjestöihin ja ylioppilaiden yhteisiin keskuselimiin;
15) hoitaa osakunnan juoksevat asiat, mikäli ne eivät kuulu osakunnan virkailijoiden tai toimikuntien tehtäviin;
16) laatia ja ennen maaliskuun loppua jättää osakunnan kokoukselle kertomus osakunnan toiminnasta.

31 §

Jos osakunnan jäsen haluaa tehdä esityksen hallituksen toimialaan kuuluvasta asiasta, ilmoittakoon sen kuraattorille tai sihteerille.

32 §

Jos syntyy erimielisyyttä siitä, kuuluuko jokin asia hallituksen toimivaltaan, ratkaisee asian osakunnan kokous.

Ennen kuin päätös asiassa on tehty, on hallituksen jäsen oikeutettu vaatimaan, että kysymys, jonka hallitus muuten saisi lopullisesti päättää, on ratkaistava osakunnan kokouksessa.

Osakunnan äänivaltaisen jäsenen kirjallisesta vaatimuksesta hallituksen toimivaltaan kuuluva asia on siirrettävä osakunnan kokouksen ratkaistavaksi.

33 §

Hallitus kokoontuu kuraattorin kutsusta, lukukausien aikana vähintään kerran kahdessa viikossa. Kokouskutsu on toimitettava kaikille hallituksen jäsenille. Kuraattorin ollessa estyneenä hallituksen voi kutsua koolle myös kaksi muuta hallituksen jäsentä yhdessä.

Kuraattorin on kutsuttava hallitus koolle, jos joku hallituksen jäsen syyn ilmoittaen sitä pyytää.

34 §

Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun vähintään neljä hallituksen jäsentä on saapuvilla.

Hallituksen jäsen, joka estyy saapumasta kokoukseen, on velvollinen ilmoittamaan siitä ennakolta kuraattorille tai sihteerille.

Jos hallituksen jäsenen usein toistuvasta poissaolosta katsotaan olevan haittaa hallituksen työlle, hallituksen tulee ilmoittaa asiasta osakunnan kokoukselle, joka voi ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin.

35 §

Puhetta johtaa hallituksen kokouksessa kuraattori tai hänen estyneenä ollessaan akateemisesti vanhin hallituksen läsnä olevista jäsenistä.

Erimielisyyden sattuessa tehdään päätökset puheenjohtajan tekemän äänestysesityksen mukaan. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se mielipide, jonka puolesta puheenjohtaja on äänestänyt.

36 §

Hallituksen kokouksessa pitää osakunnan sihteeri tai hänen poissa ollessaan puheenjohtajan tähän tehtävään kutsuma jäsen pöytäkirjaa, joka kokouksen lopussa tarkastetaan ja jonka puheenjohtaja ja sihteerinä toiminut allekirjoittavat.

Luettelo hallituksen kokouksessa tehdyistä päätöksistä on asetettava nähtäville osakunnan ilmoitustaululle viikon kuluessa kokouksesta.

Toimikunnat

37 §

Osakunnan vakinaisia toimikuntia ovat:
1) vanhintenneuvosto;
2) rahastojen hoitokunta;
3) osakunnan julkaiseman lehden toimituskunta; sekä
4) ohjelmatoimikunta.

Osakunnan kokous voi asettaa myös muita vakinaisia tai tilapäisiä toimikuntia ja hallitus tilapäisiä työryhmiä.

Toimikunnat ja työryhmät ovat vastuuvelvollisia osakunnalle.

Vakinaisten toimikuntien on pidettävä pöytäkirjaa tekemistään päätöksistä. Pöytäkirjat on säilytettävä osakunnan arkistossa kuten osakunnan kokouksen ja hallituksen pöytäkirjat.

38 §

Vanhintenneuvostoon osakunnan kokous valitsee kalenterivuodeksi kerrallaan marraskuun aikana pidettävässä kokouksessa viisi ansioitunutta jäsentä. Lisäksi siihen kuuluvat osakunnan inspehtori ja kuraattori, joista edellinen toimii vanhintenneuvoston puheenjohtajana ja jälkimmäinen varapuheenjohtajana.

39 §

Vanhintenneuvoston tehtävänä on toimia osakunnan neuvonantajana niissä asioissa, jotka osakunta sen käsiteltäviksi antaa, hoitaa sille 46 §:n 2 momentin ja 74 §:n 3 momentin mukaan kuuluvat tehtävät, sekä tehdä osakunnalle aloitteita osakuntaelämän kehittämiseksi ja osakunnan toiminnan laajentamiseksi ja tehostamiseksi.

Vanhintenneuvosto päättää itsenäisesti ansiomerkkien ja harrastusmerkkien jakamisesta näiden sääntöjen mukaisesti, antaa lausuntonsa kunniajäsenen kutsumista koskevasta esityksestä, sekä tekee ehdotuksen kunniamerkin, ystävyysmerkin, pienoislipun tai muun kunnianosoituksen myöntämisestä osakunnan kokoukselle.

Vanhintenneuvosto kokoontuu inspehtorin tai kuraattorin kutsusta.

40 §

Rahastojen hoitokuntaan kuuluvat inspehtori kokoonkutsujana ja puheenjohtajana, kuraattori varapuheenjohtajana, osakunnan taloudenhoitaja hoitokunnan sihteerinä ja rahastojen hoitajana sekä osakunnan kokouksen valitsemat kaksi muuta jäsentä, joista toinen on osakunnan seniorijäsen ja toinen osakunnan varsinainen jäsen.

Hoitokunnan jäseneksi ei saa valita henkilöä joka on velallinen osakunnalle.

41 §

Rahastojen hoitokunta päättää osakunnan stipendi- ja lainarahaston sekä muiden mahdollisesti osakunnalle tulevien rahastojen, joiden hoidosta ei ole muuta määrätty, hoidosta ja tuottojen käytöstä sekä valvoo rahastojen hoitoa. Rahastojen hoitokunta päättää myös osakunnan vararahaston hoidosta.

Rahastoista ja niiden hoidosta määrätään tarkemmin asianomaisten rahastojen säännöissä.

42 §

Osakunnan julkaiseman lehden toimittamisesta huolehtii lehden toimituskunta, johon kuuluu päätoimittaja puheenjohtajana sekä osakunnan kokouksen valitsema tarpeellinen määrä muita jäseniä.

Lehdestä vastaa päätoimittaja sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain mukaan.

43 §

Ohjelmatoimikuntaan kuuluvat osakunnan toiminnanjohtaja puheenjohtajana sekä jäseninä osakunnan fuksimestarin, kulttuurisihteerin, laulunjohtajan, ulkoasiainsihteerin, urheiluohjaajan ja ympäristövastaavan virkoihin valitut henkilöt. Toimikunta kokoontuu puheenjohtajansa tai osakunnan kuraattorin kutsusta.

Ohjelmatoimikunnan tehtävänä on valmistella osakunnan lukukausittainen toimintasuunnitelma osakunnan hallituksen käyttöön edelleen osakunnan kokoukselle esitettäväksi.

Virkailijat

44 §

Osakunnan virkailijoita ovat:
emäntä, isäntä, sihteeri, taloudenhoitaja, tiedotussihteeri, toiminnanjohtaja, abimajuri, apuemännät, apuisännät, arkistonhoitaja, fuksimestari, kulttuurisihteeri, laulunjohtaja, päätoimittaja, ruiskumestari, tietotekniikkavastaava, ulkoasiainsihteeri, urheiluohjaaja, valokuvaaja, vuosijuhlamestari sekä ympäristövastaava.

Osakunta voi tarvittaessa perustaa muitakin virkoja.

45 §

Virkailijat sekä vakinaisten toimikuntien jäsenet valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan marraskuun aikana pidettävässä osakunnan kokouksessa. Kalenterivuodesta poikkeava toimikausi on kuitenkin taloudenhoitajalla, abimajurilla, ruiskumestarilla ja vuosijuhlamestarilla. Myös uutta virkaa
perustettaessa voidaan tarvittaessa määrätä kalenterivuodesta poikkeavasta toimikaudesta. Osakunnan kokous voi myös myöhemmin täydentää virkailijavalintoja.

Hallituksen ulkopuolisiin virkoihin osakunnan kokous valitsee kuhunkin sopivaksi katsomansa määrän henkilöitä.

Jos virkailija toimikautensa aikana eroaa, hänen tilalleen on viipymättä valittava uusi virkailija jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

46 §

Jos osakunnan virkailija törkeästi laiminlyö tehtäviensä suorittamisen tai muun sopimattoman käytöksen johdosta menettää sen luottamuksen, jota hänen toimensa edellyttää, hänet voidaan erottaa virastaan.

Ennen päätöksen tekemistä vanhintenneuvoston on kuultava asianomaista ja annettava asiasta lausuntonsa.

Esityksen erottamisesta voi tehdä osakunnan hallitus tai 20 osakunnan varsinaista jäsentä kirjallisesti. Päätös erottamisesta on tehtävä osakunnan kokouksessa neljän viidesosan enemmistöllä annetuista äänistä.

Osakunnan hallituksen jäsenenä toimivan virkailijan voi osakunnan kokous hallituksen antaman 34 §:n 3 momentin mukaisen ilmoituksen perusteella erottaa tehtävästään päätöksellä, jota on kannattanut enemmistö annetuista äänistä.

47 §

Taloudenhoitajan ja sihteerin on oltava säännöllisesti osakunnan huoneistossa tavattavissa.

48 §

Taloudenhoitajan osakunta valitsee marraskuun kuluessa kahden vuoden ajaksi viran oltua sitä ennen haettavana kahden viikon ajan. Taloudenhoitajan toimikausi alkaa tammikuun 1. päivänä.

49 §

Jos taloudenhoitaja on tilapäisesti estynyt virkaansa hoitamasta, hän saa omalla vastuullaan määrätä tehtäviään hoitamaan jonkun osakunnan jäsenen, jonka kuraattori hyväksyy.

Jos taloudenhoitaja toimikautensa kestäessä eroaa, hänen on jätettävä eroanomuksensa osakunnalle vähintään kuukautta aikaisemmin. Virkaa luovutettaessa on tehtävä täydellinen tilintarkastus.

50 §

Taloudenhoitajan tehtävänä on huolehtia osakunnan taloudesta sekä hoitaa osakunnan omaisuutta näiden sääntöjen, taloudenhoidon ohjesäännön ja rahastojen sääntöjen määräyksiä noudattaen.

51 §

Abimajuri, ruiskumestari ja vuosijuhlamestari valitaan huhtikuun aikana pidettävässä osakunnan kokouksessa. Heidän toimikautensa alkaa toukokuun 1. päivänä ja päättyy seuraavan huhtikuun 30. päivänä.

52 §

Muiden virkailijoiden tehtävistä määrätään virkailijaohjesäännössä.

Kerhot

53 §

Osakunnan harrastustoiminnan tukemiseksi ja kehittämiseksi voivat osakunnan jäsenet perustaa osakuntaan kerhoja. Kerhon säännöt on alistettava osakunnan kokouksen hyväksyttäviksi.

54 §

Kerholla tulee olla puheenjohtaja, joka on kerhon toiminnasta osakunnalle vastuuvelvollinen. Puheenjohtajan vaalista on ilmoitettava osakunnan kokoukselle.

Osakunta voi myöntää kerholle määrärahan toimintaan. Määrärahan myöntämisen perusteista ja muista kerhojen toimintaa koskevista asioista määrätään tarkemmin kerho-ohjesäännössä.

Talous

55 §

Osakunnan pysyviä rahastoja ovat:
1) talousrahasto,
2) vararahasto ja
3) vuosijuhlarahasto, joista säädetään näiden sääntöjen lisäksi osakunnan taloudenhoidon ohjesäännössä;
4) stipendi- ja lainarahasto, josta säädetään näiden sääntöjen lisäksi stipendi- ja lainarahaston säännöissä; sekä
5) muut mahdolliset osakunnalle tulevat rahastot, joiden hoidosta ja käytöstä määrätään näissä säännöissä sekä asianomaisissa rahastojen säännöissä.

56 §

Osakunnan käyttövarat muodostavat talousrahaston. Talousrahastoon viedään osakunnan jäsenten suorittamat maksut ja osakunnan muut tulot, mikäli niiden käyttämisestä ei osakunnan päätöksellä toisin määrätä.

Osakunnan eri tarkoituksiin myöntämät varat ja juoksevat menot suoritetaan talousrahastosta.

Talousrahaston kirjanpidossa noudatetaan hallituksen hyväksymää kirjanpitomenetelmää.

57 §

Osakunnan tilikautena on kalenterivuosi.

Talousrahastoon kuuluvien varojen käyttämisestä on ohjeena osakunnan kutakin tilivuotta varten vahvistama talousarvio. Talousarvio on käsiteltävä osakunnan joulukuun kokouksessa.

Tarvittaessa osakunta voi tilikauden osaa varten vahvistaa ylimääräisen talousarvion.

58 §

Voimassa olevien osakuntaa koskevien säädösten rajoissa osakunnan kokous voi vahvistaa jäsenten suoritettavaksi maksuja.

59 §

Tarkemmat määräykset osakunnan taloudenhoidosta sekä siitä huolehtivien virkailijoiden ja toimielinten tehtävistä annetaan taloudenhoidon ohjesäännössä.

60 §

Osakunta valitsee marraskuun aikana pidettävässä kokouksessa vuodeksi kerrallaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa. Tilintarkastajista ainakin toisen ja varatilintarkastajista toisen tulee olla tiliasioihin perehtynyt seniorijäsen. Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka osakunnassa hoitamansa viran tai tehtävän perusteella on osakunnalle tilivelvollinen.

Tilintarkastajien tehtävistä määrätään lähemmin taloudenhoidon ohjesäännössä ja rahastojen säännöissä.

61 §

Talousrahaston ja muiden rahastojen tilinpäätökset tarpeellisine asiakirjoineen on jätettävä tilintarkastajille helmikuun 15. päivään mennessä tai taloudenhoitajan vaihtuessa.

Tilintarkastajien laatima tilintarkastuskertomus sekä perusteltu lausunto osakunnan taloudenhoidosta on jätettävä ennen maaliskuun 15. päivää hallitukselle, jonka tulee toimittaa se edelleen osakunnan kokoukselle samalla kertaa kuin toimintakertomuksensa.

Älköön osakunta myöntäkö virkailijoilleen tai muille vastuuvelvollisille vastuuvapautta ilman, että tilintarkastajat ovat antaneet lausuntonsa asiasta.

Vuosipäivä ja vuosijuhla

62 §

Osakunta viettää vuosipäiväänsä maaliskuun 26. päivänä, jona päivänä vuonna 1640 annettiin Turun Akatemian perustamiskirja.

Osakunta viettää vuosijuhlaansa vuosipäivänään tai muuna tätä lähellä olevana päivänä, jonka osakunnan kokous katsoo tarkoituksenmukaiseksi.

63 §

Vuosijuhlassa jaetaan osakunnan kunniamerkit, ansiomerkit ja harrastusmerkit sekä stipendi- ja lainarahaston ja muiden mahdollisten rahastojen tuotosta näiden rahastojen sääntöjen edellyttämällä tavalla myönnetyt palkinnot ja apurahat. Rahastoista voidaan jakaa palkintoja ja apurahoja erityisen tarpeen niin vaatiessa myös muissa osakunnan tilaisuuksissa.

Osakunnan lippu ja värit

64 §

Osakunnan lipussa on keltaisella pohjalla tyylitelty Varsinais-Suomen vaakuna.

Lipun käytöstä päättää hallitus tai kiireellisissä tapauksissa kuraattori.

65 §

Osakunnan värit ovat keltainen, punainen ja vihreä. Yhdistelmässä punainen väri on keskellä kaksi kertaa niin leveänä kuin keltainen ja vihreä.

Osakuntanauhan ja osakuntamerkin käytöstä määrätään värienkanto- ja merkkiohjesäännössä.

Kunnianosoitukset

66 §

Osakunta voi osoittaa kunnioitustaan ja kiitollisuuttaan myöntämällä kunniamerkin, ansiomerkin, harrastusmerkin, ystävyysmerkin tai pienoislipun tai muulla sopivalla tavalla.

67 §

Osakunnan kunniamerkki voidaan myöntää henkilölle, joka erityistä harrastusta osoittaen on huomattavalla tavalla toiminut osakunnan tarkoitusperien hyväksi tai muuten erittäin arvokkaalla tavalla edistänyt varsinaissuomalaisuuden asiaa, ei kuitenkaan varsinaiselle tai ulkojäsenelle.

68 §

Ansiomerkki voidaan myöntää osakunnan jäsenelle tunnustukseksi uhrautuvasta ja tunnollisesta työstä osakunnan hyväksi.

69 §

Harrastusmerkki voidaan myöntää osakunnan jäsenelle tunnustukseksi hänen osoittamastaan erityisestä harrastuksesta osakunnan tarkoitusperiä kohtaan.

70 §

Osakunnan ystävyysmerkki voidaan myöntää henkilölle, joka olematta osakunnan jäsen on huomattavalla tavalla toiminut osakunnan tarkoitusperien hyväksi.

71 §

Osakunnan pienoislippu voidaan myöntää henkilölle tai yhteisölle, jolle osakunta erityisesti haluaa osoittaa kunnioitustaan.

72 §

Ansiomerkin ja harrastusmerkin myöntämisestä päättää vanhintenneuvosto. Kunniamerkin ja ystävyysmerkin myöntämisestä päättää osakunnan kokous vanhintenneuvoston ehdotuksesta. Pienoislipun tai muun kunnianosoituksen myöntää osakunnan kokous hallituksen ehdotuksesta.

73 §

Kunnianosoituksista määrätään lähemmin värienkanto- ja merkkiohjesäännössä.

Kurinpito

74 §

Osakunnalla on oikeus erottaa jäsenensä, jos tämä on käyttäytymisellään huomattavasti vaikeuttanut osakunnan toimintaa tai jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, jotka hänellä on osakuntaa kohtaan.

Esityksen erottamisesta voi tehdä hallitus kokouksessaan tai vähintään 20 osakunnan varsinaista jäsentä allekirjoittamallaan kirjeellä.

Ennen päätöksen tekemistä vanhintenneuvoston on kuultava asianomaista ja annettava asiasta lausuntonsa.

Osakunnan kokous voi neljän viidesosan enemmistöllä annetuista äänistä päättää erottaa osakunnan jäsenen. Erottamisesta on viipymättä ilmoitettava yliopiston rehtorille.

Erinäisiä määräyksiä

75 §

Jos osakunnan jäsen nimettyä tarkoitusta varten tarvitsee osakunnan lausunnon toiminnastaan osakunnassa ja ylioppilaselämässä, pyytäköön sitä kuraattorilta. Lausunnon pyytäjällä on oikeus valittaa kuraattorin päätöksestä osakunnan kokoukselle.

76 §

Osakunta voi tehdä ystävyyssopimuksia sekä kotimaisten että ulkomaisten ylioppilasjärjestöjen kanssa.

Osakunnalle niistä aiheutuvat velvollisuudet määrätään asianomaisissa sopimuksissa.

77 §

Osakunnan nimen kirjoittavat inspehtori ja kuraattori yhdessä tai jompikumpi yhdessä sihteerin kanssa.

Osakunnan taloutta koskevissa asioissa kirjoittaa osakunnan nimen taloudenhoitaja.

Osakunnan toimituskirjeenvaihdon allekirjoittaa sihteeri tai muu virkailija.

78 §

Osakunnan nimen virallinen lyhenne on VSO.

79 §

Osakunnan päätös, joka on tarkoitettu olemaan voimassa toistaiseksi pysyväisluonteisena menettelyohjeena, on ohjesääntönä liitettävä osakunnan ohjesääntökokoelmaan, jonka peruskappaleet ovat kuraattorin hallussa.

Ohjesääntöjen kumoamisesta tai muuttamisesta määrätään asianomaisissa ohjesäännöissä. Ohjesääntöjen kumoamista tai muuttamista koskevassa asiassa on äänioikeus vain osakunnan varsinaisilla jäsenillä. Muutokset on kuraattorin merkittävä ohjesääntöjen peruskappaleisiin. Samoin on merkittävä ohjesääntöjen hyväksymispäätöksen päivämäärä ja muuttamispäätöksen päivämäärä.

Osakunnalla on oltava seuraavat ohjesäännöt:
1) VSO:n huoneiston ohjesääntö;
2) VSO:n virkailijaohjesääntö;
3) VSO:n värienkanto- ja merkkiohjesääntö;
4) VSO:n taloudenhoidon ohjesääntö;
5) VSO:n kerho-ohjesääntö;
6) VSO:n stipendi- ja lainarahaston säännöt.

Sääntöjen muuttaminen

80 §

Näiden sääntöjen muuttamista koskeva ehdotus on käsiteltävä kahdessa vähintään viikon väliajoin pidettävässä osakunnan kokouksessa. Sääntöjen muuttamista koskevassa asiassa on äänioikeus vain osakunnan varsinaisilla jäsenillä. Ehdotus tulee hyväksytyksi, jos sitä ensimmäisessä kokouksessa kannattaa yli puolet annetuista äänistä ja jälkimmäisessä vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Osakunnan hyväksymä sääntöehdotus on jätettävä yliopiston rehtorin vahvistettavaksi.